Intian tulisi valvoa Kiinan ja Iranin välisiä suhteita, mutta sen on varottava hätiköityjä johtopäätöksiä

Pyrkimys tiiviimpään turvallisuuskumppanuuteen Yhdysvaltojen kanssa ei tarkoita, että Intian tulisi seurata Yhdysvaltojen esimerkkiä muissa tärkeissä suhteissaan.

Pääministeri Narendra Modi, IranPääministeri Narendra Modi kättelee Iranin islamilaisen tasavallan presidentti Hassan Rouhania kokouksessa New Yorkissa (PTI)

Raportit, joiden mukaan Iran ja Kiina ovat lähellä 25-vuotisen strategisen kumppanuuden solmimista – johon saattaa sisältyä massiivisen 400 miljardin dollarin kauppa- ja investointikumppanuus – ovat aiheuttaneet huomattavaa ahdistusta Intiassa. Tämä on yhdistetty raportteihin, joiden mukaan Iran on päättänyt ryhtyä rakentamaan Chabahar-Zahedan-rautatielinjaa Afganistanin rajalle yksin, koska Intia viivyttelee edelleen hankkeen toteuttamista. Hanketta ei ole luovutettu Kiinalle – ei ainakaan vielä – joten Intia häviää, Kiina voittaa – kerronta on ennenaikaista.

Intian lisäksi muut maat, mukaan lukien Kiina, ovat kokeneet hankaluuksien toteuttamisen Iranissa Yhdysvaltojen pakotteiden ja erityisesti dollarirahoituksen kieltämisen vuoksi. Kiinan iranilaisen öljyn ostot ovat vähentyneet huomattavasti kahden viime vuoden aikana, ja kahdenvälinen kokonaiskauppa laski 23 miljardiin dollariin vuonna 2019 verrattuna 35 miljardin dollarin huippuun. Kiinan presidentin Xi Jinpingin vierailun aikana Iraniin tammikuussa 2016 julkistettiin kunnianhimoinen tavoite 600 miljardin dollarin kaupasta 10 vuoden aikana. Se on osoittautunut enimmäkseen hypeeksi. Myös 25 vuoden strateginen 400 miljardin dollarin kumppanuussuunnitelma on otettava reilulla suolalla. Vaikka Iran tekee siitä paljon, Kiina ei ole vahvistanut sitä.

Jopa Iran on nyt kuvaillut sitä luonnokseksi, joka on jätetty Kiinan harkittavaksi ja joka tarvitsee Iranin parlamentin hyväksynnän. Luonnoksen sisältö on muuten ollut julkisuudessa viime vuoden syyskuusta lähtien, jolloin se julkaistiin kansainvälisessä öljyjulkaisussa, mutta ei aiheuttanut vastaavia huolenilmauksia. Iran rohkaisee näitä raportteja antamaan ymmärtää, että sillä on vahvoja ystäviä ja että Yhdysvallat ei ole kyennyt eristämään sitä. Näin se ennusti tämän vuoden kesäkuussa Omaninlahdella pidettyä Iran-Kiina-Venäjä-kolmivälistä laivastoharjoitusta ja kutsui sitä uudeksi voimakolmioksi.

Mielipide | Intian on muodollisesti elvytettävä Quad, etsittävä sen laajentumista

Kiina pitää tärkeänä suhteitaan Iraniin, joka on keskeinen energianlähde, merkittävä osa sen kunnianhimoista Belt and Road -aloitetta ja mahdollisesti tuottoisa markkina-alue sen hankeviennille ja -teollisuudelle. Intian tapaan se on kuitenkin samalla syventänyt suhteita Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, jotka ovat tällä hetkellä suurempia öljyn ja kaasun toimittajia Kiinalle kuin Iran.

Vain viikkoja kolmenvälisten merivoimien harjoituksen jälkeen kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Kiinan ja arabimaiden yhteistyöfoorumi kokoontui Jordaniassa aiemmin tässä kuussa ja julisti kuulumisia Kiinan ja arabien ystävyydestä. Kiina on myös noussut merkittäväksi asetoimittajaksi arabivaltioille ja on suorittanut laivastoharjoituksia Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien kanssa. Sillä on edelleen vahva suhde Israeliin. Ei ole epäilystäkään siitä, että Kiinan taloudellisten, sotilaallisten ja teknisten valmiuksien kasvaessa sen profiili tällä strategisesti tärkeällä alueella on myös laajentunut. Yhdysvalloista on tulossa omavarainen öljyn ja kaasun suhteen ja sen luotettavuus liittolaisena on yhä epävarmempi, ja Persianlahden maat ovat toivottaneet Kiinan tervetulleeksi maailman suurimmaksi öljyn tuojaksi, sotilaallisten tarvikkeiden lähteeksi ja nousevaksi turvallisuuskumppaniksi.

Vaikka Intia tunnustaa tämän muuttuneen alueellisen geopoliittisen maiseman, sen tulisi jatkaa suurelta osin onnistunutta politiikkaansa säilyttää myönteisiä suhteita Iraniin, arabivaltioihin ja Israeliin, aivan kuten Kiina on tehnyt, eikä käyttää kiinalaista prismaa politiikkansa muokkaamiseen. Jotkut analyytikot ovat kehottaneet alentamaan suhteita Iraniin, jotta ne lähentyisivät lähemmin Yhdysvaltojen kanssa ja painottaisivat enemmän suhteita arabivaltioihin. Tämä olisi virhe. Intialla on alueella enemmän liikkumavaraa, kun se jatkaa vahvan ja ystävällisen suhteen ylläpitoa Iraniin. Ei pidä myöskään sulkea pois mahdollisuutta, että Yhdysvaltain demokraattinen presidentti elvyttää vuonna 2015 solmitun yhteisen kokonaisvaltaisen toimintaohjelman (JCPOA) eli Iranin ydinsopimuksen, josta presidentti Donald Trump erosi vuonna 2018. Sopimuksen elvyttäminen avautuu. Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten yritysten ovi jatkaa liiketoimintaansa Iranin kanssa. Kaudella 2015–2018, jolloin Iranin vastaiset pakotteet oli osittain poistettu, se kääntyi mieluummin länteen kuin Kiinan puoleen talouden elvyttämiseksi. 25-vuotinen strateginen suunnitelma on peräisin tammikuusta 2016, mutta kiinalaiset valittivat, että iranilaiset viivyttelivät jatkotoimia. Juuri ankarien taloudellisten pakotteiden palauttaminen on saanut Iranin kääntymään Kiinan puoleen, mutta Kiina on pysynyt varovaisena.

Mielipide | Intian vastustus Kiinan ekspansionismia kohtaan olisi lopullinen hetki Aasian geopoliittisessa kehityksessä

Intian ei pitäisi tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä ja vahingoittaa suhteitaan Iraniin, joka on edelleen strategisesti tärkeä. Pyrkimys tiiviimpään turvallisuuskumppanuuteen Yhdysvaltojen kanssa ei tarkoita, että Intian tulisi seurata Yhdysvaltojen esimerkkiä muissa tärkeissä suhteissaan. Se on aivan oikeutetusti pysynyt vuorovaikutuksessa Venäjän kanssa, vaikka Venäjän ja Kiinan suhteet ovat historiallisesti tiiviimmät ja Venäjän vastakkainasettelu USA:n kanssa on terävöitynyt entisestään viime vuosina. Sama logiikka pätee suhteihimme Iraniin, jotka ovat hillinneet Pakistania.

Tämä ei tarkoita, etteikö Intian pitäisi seurata tiiviisti Kiinan ja Iranin suhteiden kehitystä, mikä voisi monimutkaistaa turvallisuusetujamme läntisellä kyljellämme. Erityisen huolestuttavaa on viittaus Kiinan 25 vuoden strategiseen suunnitelmaan uuden sataman rakentamisesta Jaskiin Hormuzin salmen suulle. Tämä voi olla yhteydessä öljy- ja kaasukenttiin sisämaassa putkistojen kautta ja mahdollistaa kuljetukset, vaikka kapea Hormuzin salmi olisi suljettu. Jos Kiina operoisi satamaa aivan kuten Gwadar lähellä Pakistanin rannikkoa, Kiinan laivaston läsnäolo Intian valtameren länsiosissa kasvaisi merkittäväksi. Intian merenkulun turvallisuus olisi edelleen vaarassa. Se olisi myös erittäin huolestuttavaa arabivaltioille, jotka kärsivät Hormuzin salmen sulkemisesta, kun taas Iranin vaikutus jää vähemmän. Tässä on kysymys, jossa arabivaltiot voivat hyvinkin reagoida kielteisesti siihen, että Kiina juoksee jänisten kanssa ja metsästää koirien kanssa. Myös Intian tulisi painostaa huolensa Irania kohtaan työskennellessään vastastrategian parissa.

Tämä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran painetussa painoksessa 23.7.2020 otsikolla 'Oman prisman kautta'. Kirjoittaja, entinen ulkoministeri, on CPR:n vanhempi tutkija

Mielipide | Kiina näkee Intian ja Tyynenmeren ajatuksen voimatasapainossa, ei yhteisten etujen edistämisessä