Artiklan 370 kumoaminen oli 'kashmirin poikkeuksellisuuden' loppu

Ram Madhav kirjoittaa: Viimeisten kahden vuoden aikana on edistetty rauhaa ja demokratiaa ruohonjuuritasolla.

J&K:n asettaminen uuden johdon käsiin ja riippuvuuden vähentäminen keskushallinnosta ja turvallisuusjoukista on looginen pyrkimys 370 artiklan kumoamisen jälkeen. (Tiedostokuva)

Useita vuosia sitten, kun aloitimme vuoropuhelua PDP:n kanssa selvittääksemme mahdollisuutta muodostaa koalitiohallitus Jammussa ja Kashmirissa, minulla oli tilaisuus keskustella kyseisen puolueen korkean tason johtajan kanssa. Vastauksena lausuntooni, jonka mukaan pääministeri Narendra Modi oli kiinnostunut valtion edistymisestä ja kehityksestä, johtaja kertoi minulle, että Delhin kaikki hallitukset olivat puhuneet siitä, eikä siinä ollut mitään uutta. Toinen johtaja väitti, että kaikilla inhimillisen kehityksen indekseillä (HDI) J&K menestyi paremmin kuin muut Intian osavaltiot.

Itse asiassa osavaltio sijoittui 11. sijalle Intian osavaltioiden joukossa HDI-rankingissa vuonna 2019, ennen suurempia osavaltioita, kuten Bihar, UP, MP ja West Bengal. Syynä oli keskukselta koko ajan saama myönteinen kohtelu. Vain 13 miljoonan asukkaan budjettimenot vuosille 2021–2022 ovat noin 1 10 000 miljardia, kun taas UP:lla, jonka väkiluku on 20 kertainen, on 5 50 000 miljardia. UP:n sisäiset tulot ovat lähes 80 prosenttia menoistaan, kun taas J&K alle 20 prosenttia. UP täyttää tulovajeensa lainoilla, kun taas J&K täyttää sen keskusavustuksella.

Eräs kashmirilainen johtaja totesi, että kehitys ei koskaan ollut ongelma, ja totesi äskettäin pidetyssä Young Thinkers Meet -tapahtumassa, että keskimääräinen keskiluokkainen kashmirilainen, toisin kuin muualla Intiassa, omistaa talon, jossa on vähintään neljä makuuhuonetta ja yksityisen puutarhan, jossa on tusina pähkinäpuuta. ja pari omenapuuta.

Ei ihme, että laakson valtavirran johto suhtautui kehitystä halveksivasti. Mikä sitten ajoi politiikkaa osavaltiossa? Se, mitä johtaja, johon viittaan, sanoi myöhemmin, antoi vastauksen. On vaadittu tunnustamista, että J&K:n sulautuminen Intiaan vuonna 1947, vaikka sillä oli muitakin vaihtoehtoja muslimenemmistöisenä osavaltiona, oli sen kansan myönnytys, ja siksi Intian pitäisi olla heille ikuisesti kiitollinen.

Tämä oli synnyttänyt tunnetta kašmirilaisesta poikkeuksellisuudesta valtion valtavirran poliittisessa rakenteessa vuosikymmeniä. Artikla 370 nähtiin Intian kiitollisena eleenä, ei aineellisen kehityksen vuoksi, vaan tämän poikkeuksellisuuden tunnustuksen leimana. Peräkkäiset hallitukset Delhissä päättivät sivuuttaa tämän maanalaisen tunteen ja jatkoivat johtajien hemmottelua.

Tämä poikkeuksellisuuden tunne ja Ladlapanin syndrooma (hemmoteltu) hallitsi valtion politiikkaa seitsemän vuosikymmentä. Niitä käyttivät hyväkseen sisäiset ja ulkoiset voimat edistämään koko separatismin ja terrorismin infrastruktuuria laaksossa.

Perustamissopimuksen 370 artiklan mitätöimisen kaksi vuotta sitten oli tarkoitus lopettaa tämä poikkeus. Unionin hallitus jatkoi kehityksen edistämistä tavallisten ihmisten eduksi, mutta päätti pitää äärimmäisen tärkeänä rauhan ja demokratian luomista ruohonjuuritasolla. Kehitysrintamalla Covidista huolimatta indikaattorit, kuten työllisyys, investoinnit ja infrastruktuurin kehittäminen, näyttävät lupaavia näkymiä. Työttömyysaste on pudonnut viime vuoden 19 prosentista tänä vuonna 10 prosenttiin. J&K Bank on myöntänyt yli 20 000 ihmiselle, mukaan lukien naiset, lainaa jopa 10 000 rupiaa. Hallitus aikoo viedä sen 50 000 edunsaajalle. UT:lla on nyt seitsemän lääketieteellistä korkeakoulua ja kaksi syöpäinstituuttia. Kaksi start-up-hautomokeskusta on syntynyt NIT:ssä Srinagarissa ja IIT:ssä Jammussa. Covid-rintamalla hallinto on antanut pistoja lähes 60 prosentille tukikelpoisista väestöstä.

Vuoden virkaansa täyttänyt kuvernööriluutnantti Manoj Sinha on tuonut dynaamisuutta ja järjestystä yliopiston toimintaan. Hänen saavutettavuutensa, laajat maanteitse matkustamisensa ja keskittyminen ruohonjuuritason kehitykseen ja demokratiaan eivät ole vain virittäneet hallintoa, vaan myös rakastaneet häntä. Hän on varmistanut, että pari vuotta sitten alkanutta ruohonjuuritason demokraattisten instituutioiden, kuten kylä-, kortteli- ja piiripanchayattien, vahvistamisprosessia viedään eteenpäin delegoimalla rahastoja, toimintoja ja toimihenkilöitä näille yksiköille.

Terrori-iskujen määrä väheni merkittävästi välittömästi 370 artiklan kumoamisen jälkeen. Vaikka hyökkäysten määrä kasvoi hieman viime vuonna, se on edelleen pienempi kuin ennen elokuuta 2019. Pidätettyjen terroristien määrä on kasvanut merkittävästi, samoin kuin terroristien piilopaikkojen murtaminen, tunneleiden kaivaminen rajojen yli ja suojareleiden leviäminen. J&K-poliisi on tullut täysi-ikäiseksi ja vaatii vähentämään riippuvuutta muista turvallisuusjoukoista. Ihmiset näyttävät ymmärtävän, että erityinen perustuslaillinen asema ei palaa, eivätkä he näytä olevan siitä kovin huolissaan. Yksikään johtajista ei puhunut 370 artiklan kumoamisesta kokouksessaan pääministerin kanssa viime kuussa.

Kaikki tämä viittaa siihen, että tilanne on parantunut merkittävästi. Jatkossa on pari tärkeää haastetta jäljellä. Laaksossa oli aika, jolloin ihmiset pilkkasivat toisiaan sanoen Nabazia manz chuy Pakistan - eli Pakistan juoksee sykessäsi. Tämä ei enää päde suurimmalle osalle väestöstä. Mutta osa väestöä tuntee käsinkosketeltavaa kaunaa, joka kokee tulleensa petetty.

On tärkeää vaimentaa tätä kaunaa ennen kuin poikkeukselliset ihmiset käyttävät sitä hyväkseen. Tällä hetkellä tämä katkeruus ilmaantuu UT-statuksen hylkäämisenä ja vaatimuksena täyden valtiollisuuden palauttamisesta. Uusi johtajien sukupolvi, joka ei ole imeytynyt poikkeuksellinen ajattelutapa, puolustaa näitä vaatimuksia. Niiden käsitteleminen ennenaikaisten lainsäätäjävaalien ja valtion palauttamisen kautta oikeaan aikaan vahvistaa tätä johtajuutta. J&K:n asettaminen tämän uuden johdon käsiin ja riippuvuuden vähentäminen keskushallinnosta ja turvallisuusjoukoista on looginen pyrkimys 370 artiklan kumoamisen jälkeen.

Tämä kolumni ilmestyi ensimmäisen kerran painetussa painoksessa 6. elokuuta 2021 otsikolla 'Kashmirin poikkeuksellisuuden loppu'. Kirjoittaja on Intia-säätiön johtokunnan jäsen.